Helvetillinen kutsumus


hoitajapula, sote, väsynyt hoitaja, nurse, terveydenhuolto, hoitajakriisi, korona, kaisawellness, hyvinvointi

Olin jo vuosia kokenut aitoa kutsumusta hoitoalalle auttamaan ihmisiä. Vuosi sitten makasin yhden yön Meilahden päivystyksessä ja koko odotteluajan ymmärsin, että tämä on todellakin se mitä haluan tehdä - ei siis maata sairaalassa, vaan olla siellä töissä, auttamassa ihmisiä.


Siitä inspiroituneena palasin koulun penkille täysipäiväisesti ja aloitin lähihoitaja -opintoni viime elokuussa. Ja kas, miten vain muutama kuukausi alan opiskelua onkaan pystynyt avaamaan silmäni, niin hyvässä kuin pahassa.


Oma kutsumukseni on siirtynyt sairaanhoidosta mielenterveyteen, ja alkuajan motivaatio on vaihtunut rankkaan todellisuuden pohdintaan - tätäkö se sitten on, ihmisten eritteiden siivoamista vuorotyössä, palkalla jolla en edes tule toimeen?



Raha ratkaisee


Aloitetaan kaikkein tärkeimmästä.


Siitä syystä miksi ihminen tekee työtä. Ja siitä suurimmasta syystä miksi Suomessa on hoitajapula.


Sairaanhoitajaliiton mukaan 52 prosenttia suomalaisista sairaanhoitajista kokee palkkauksensa täysin riittämättömäksi osaamiseensa nähden.


No, eipä ihme, nimittäin Tehyn Tilastokeskukselta saamien lukujen mukaan sairaanhoitajien keskipalkka vuonna 2020 oli kuntasektorilla ennen lisiä 2 546 euroa kuussa, kertoo Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi.


Kirvesniemi vertaa palkkoja kuntasektorin toiseen, miesvaltaiseen alaan, jossa koulutus on yhtä pitkä.


"Kunnallisilla rakennusinsinööreillä on sama koulutusaste. Heillä keskipalkka säännöllisellä työajalla on 3396 euroa, vuoro- ja viikonloppulisien jälkeen 3844 euroa," Kirvesniemi toteaa.

Niinpä, onkin selvääkin selvempi asia, jos hoitajista suurin osa olisi miehiä, palkkatasokin olisi korkeampi.


Heitän tähän esimerkkinä kansakuntamme supersankarit, teho-hoitajat, jotka työskentelevät koronapotilaita hoitaen tehden fyysisesti ja henkisesti äärimmäisen raskasta, vaativaa ja vastuullista kolmivuorotyötä vaarantaen oman terveytensä.


Heille maksetaan niin kertakaikkisen paskaa palkkaa, että parin lapsen yksinhuoltajalla tuo rahamäärä tuskin riittää kuukauden loppuun saakka, ainakaan Pääkaupunkiseudulla.

Kyllähän tämä vetää kenet tahansa hiljaiseksi ja tyhmäkin tajuaa, ettei näin voi enää jatkua.


hoitajapula, hoitajat, sairaanhoitajat, lähihoitajat, terveydenhoitokriisi, korona, hoitajien palkat, hyvinvointi, kaisawellness, tehy, sote, super

Hoitajaliitot Tehy ja Super esittivät jo ennen koronapandemiaa pidempiaikaista palkkaohjelmaa jolla hoitajien palkkoja saataisiin nostettua. Tämä ei kuitenkaan toteutunut ja liitot vaativat yhä palkankorotuksia.


Riittääkö siltikään muutaman satasen mahdollinen korotus tekemään hoitotyöstä yhtään sen houkuttelevampaa, puhumattakaan hoitajapulan helpottamisesta, en todellakaan usko?

Palkat laahaavat niin takana verratessa vaikkapa muihin Pohjoismaihin, että ainakin tämän Duunitorin palkkavertailun mukaan houkuttelevampaa olisi lähteä tekemään kutsumustyötään esimerkiksi Norjaan tai Islantiin.

MTV Uutiset haastatteli hiljattain teho-hoitaja Minnaa, joka tässä videossa kertoo palkkauksesta, jaksamisesta ja työolosuhteista oman näkemyksensä.


Minna on työskennellyt Meilahden sairaalassa teho-osastolla kymmenen vuoden ajan.


Hän kertoo avoimesti, että palkasta jää käteen noin 2000 euroa kuukaudessa.


Siis työstä, jossa hän on vastuussa ihmisten hengissä pitämisestä!


Olen sanaton.


palkka, hoitajan palkka, tehohoitajan palkka, hoitajapula, hoitajat, sairannhoitaja, lähihoitaja, sote, tehy, kaisawellness

Jäykkää johtamista


Hoitotyön nykyinen imago on kaamea, sitä ei voi kukaan kiistää.


2020 kesällä Tehyn teettämän kyselyn mukaan alle 30-vuotiaista hoitajista alanvaihtoa on harkinnut peräti 95 prosenttia.

Kyselin uteliaana Facebookin suljetussa ryhmässä hoitajilta miksi alalta lähdetään pois tai mikä mahdollisesti saa jäämään.


Voitte uskoa, että sain kymmenittäin yhteydenottoja hoitajilta, jotka ovat siirtyneet jo pois hoitotyöstä, tai erittäin vakavasti harkitsemassa sitä.


Ja kas kummaa, liian matalan palkan jälkeen seuraavaksi syyksi alalta pois lähtemiselle nousi kirkkaasti epäinhimilliset työolosuhteet.


hoitajapula, korona, sote, johtaminen, sairaanhoito, lähihoitaja, tehy, kaisawellness, korona

Töitä on luonnollisesti liikaa, koska tekijöitä ei alhaisen palkkatason takia ole tarpeeksi.


Lomat ja vapaapäivät jäävät pitämättä koska esimiehet painostavat työntekijöitä venymään äärimmäisyyksiin.


Pelotellaan, syyllistetään ja jopa uhkaillaan.


Työvuoroja pitäisi ottaa vastaan oman terveytensä kustannuksella. Eräs hoitaja kertoo, kuinka hänelle helposti kertyi kahden vuorokauden aikana yli 40 työtuntia.


"Jos vastasit kieltävästi, sinua syyllistettiin ja löysit kieltäytymisesi seuraamukset seuraavasta työvuorolistasta." -Erikoissairaanhoitaja

"On hullua, että aikuinen ihminen joutuu esittämäään toiveita päästäkseen esimerkiksi teatteriin tai sukulaisen syntymäpäiville. Tuntuu, että hoitajat joutuvat myymään itsensä ja vapaa-aikansa työnantajille" -Sairaanhoitaja

Monet kertovat johtamiskulttuurin olevan jäykkää ja hierarkista, aivan kuin suoraan 80-luvulta.


"Kärjistetysti sanottuna olemme kuin DDR -koneisto joka kiltisti tulee puurtamaan, eikä saa koneisto yskiä" -Sairaanhoitaja vuodesta 1993

sairaanhoito, terveydenhoito, sote, hoitajapula. hoitajat, sairaanhoitajat, lähihoitajat, hoitohenkilöstö, kaisawellness

Jumissa


Myös rajalliset etenemismahdollisuudet olivat yhtenä suurena syynä alata pois hakeutumiseen.


Itseään voi toki kouluttaa, mutta se ei pahemmin näy palkassa.


Perjantaina 14. tammikuuta STM:n asettama työryhmä kertoi ensimmäisistä ehdotuksistaan sote-henkilöstön riittävyyden takaamiseksi.


Ajatukset sinänsä ovat hyviä ja kauniita, sillä ryhmä haluaa panostaa muun muassa koulutukseen ja työhyvinvointiin.


Palkkaukseen ryhmä ei kuitenkaan ottanut kantaa, sillä se oli työmarkkinajärjestöille kuuluvana kysymyksenä rajattu ryhmän työn ulkopuolelle.

Ja ketä oikeasti edes kiinnostaa kouluttautuminen, jos se ei suoraan näy palkassa?


Kyselyyni vastanneet hoitajat kokevat vahvasti, että omaan työhön ei liiemmin voi vaikuttaa.


Tämä asia käy ilmi myös kahdesta tuoreesta sote-alan henkilöstön hyvinvoinnin seurantatutkimuksesta, jotka on tehnyt Työterveyslaitos.


Hoitajista puolet kokee, ettei heillä ole työssään mahdollisuuksia vaikuttaa muutoksien suunnitteluun.


Ammattiryhmittäin tarkasteltuna erityisen vähäisiksi vaikutusmahdollisuutensa kokevat sairaanhoitajat, kätilöt, terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat sekä sairaala- ja laitosapulaiset, välinehuoltajat ja siivoojat.


Ollaan jumissa.


hoitajapula, palkat, hoitajat, sairaanhoito, lähihoitajat, terveydenhoito, tehy, super, korona, työhyvinvointi, kaisawellness

Pääsiskö edes pissalle?


Hoitotyö on raskasta ja vaativaa, niin fyysisesti kuin henkisestikin.


Maalaisjärjellä ja työhyvinvoinnin kannalta ajateltuna olisi luonnollista, että ihminen joka työkseen huolehtii muista, saisi myös palautua työstään vapaa-ajalla työvuorojen välissä jotta olisi taas voimia hoitaa muita, ja olla esimerkiksi tekemättä hoitovirheitä työssään.


Hoitajilla vapaa-aikaa ei kuitenkaan välttämättä juurikaan ole.


Saamieni vastausten perusteella hoitajilla ei ole työvuoron aikana mahdollisuutta huolehtia edes omista perustarpeistaan - käydä pissalla, juoda vettä tai vaikkapa syödä, kahvin juomisesta puhumattakaan.


Tämän olen itsekin huomannut työharjoittelussa - ilman ihanaa ohjaajaa ja omista oikeuksista huolehtimista työpäivän voisi puolivahingossa vetää läpi ilman pissa- ja ruokataukoja.


Miten siis nälkäinen, janoinen ja väsynyt, tatti otsassaan töitä tekevä hoitaja voi olla hyvä hoitaja? Tehdä työnsä eettisesti oikein ja noudattaa potilasturvallisuutta. Tai pitää huolta omasta työturvallisuudestaan?

Ai niin, eipä unohdeta myöskään päivystyksessä potilaiden hoitajiin kohdistamaa työpaikkaväkivaltaa.


Kiristynyt ja kiireinen työilmapiiri vaatii myös veronsa työyhteisössä.


Entinen sairaanhoitaja kertoo, että hänen työyhteisönsä oli sulkeutunut ja kollegoiden väliset suhteet tulehtuneita.


työhyvinvointi, hoitajapula, masennus, uupumus, kaisawellness, hoitajat, terveydenhoito, sairaanhoitajat

Monella hoitajalla onkin diagnosoitu masennus tai työuupumus.


Työ kuormittaa hoitajan jaksamisen äärirajoille ja itsestään ei ole mahdollista pitää huolta, koska kaikki energiat menevät epäsäännöliisiin työaikoihin ja työn kuormittavuudesta selviytymiseen kun palauttavaa vapaa-aikaa ei ole.


Kuormitus taas on johtanut siihen, että sairauspoissaolot ovat suuria.


Kahden vuoden välein toteutettavan Kunta10-tutkimuksen mukaan esimerkiksi sairaanhoitaja oli toissa vuonna työstään sairauden takia poissa keskimäärin 19,5 päivää vuodessa.


Lähihoitajilla määrät olivat jopa 25 päivää vuodessa.


Pitkistä poissaoloista koituu myös kallis lasku.


Esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksoten tuoreimman tilaston mukaan poissaoloja kertyi viime vuonna noin 17 päivää henkilöä kohden, mikä tarkoitti 7,6 miljoonan euron kuluja

sairasloma, työhyvinvointi, sote, tehy, hoitajapula, työuupumus, kaisawellness

Mikään ei muutu jos kukaan ei tee mitään


Tiesitte varmaankin, että usimpaan hävittäjähankkeeseen löytyi helposti noin 10 miljardia euroa rahaa.


Vieläkö muistatte Helsinkiin rakennetun Musiikkitalon?


Sen hinta-arvio oli 140 miljoonaa euroa, mutta sen rakentaminen tuli maksamaan 166 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi hankittiin varusteita ja kalusteita 23 miljoonalla eurolla.


Hieman suhteutettuna asiaa - jos hoitohenkilöstölle maksettaisiin 100 euroa lisää kuukaudessa palkkaa, maksaisi se veronmaksajille vajaat 332 miljoonaa euroa vuodessa.

200 euron palkankorotus kuussa taas maksaisi vuodessa 663 miljoonaa euroa. Tästä linkistä voit lukea aiheesta lisää.


hoitajapula, palkkaus, hoitajien palkka, sairaanhoitaja, lähihoitaja, kaisawellness

Sanotaan, että hoitajien ammattia arvostetaan. Kysyn nyt vain, että kuka sitä arvostaa ja miten se näkyy?


Hoitajatkin ovat olleet liian kilttejä liian kauan. Ja niin kauan kuin kukaan ei oikeasti tee mitään, mikään ei muutu.


Uskallan väittää, että jos kaikki hoitajat olisivat miehiä, barrikaadeille olisi noustu jo kauan sitten, tai asiaan olisi muuten vain puututtu rankalla kädellä.


Mietinkin, mitä mahtaisi tapahtua, jos kaikki tämän maan hoitajat jättäisivät menemättä töihin yhtenä päivänä, tai edes aamupäivänä?

Heräisivätkö päättäjät kun muutama sairas ihminen menettäisi henkensä?


Ambulanssit eivät lähtisikään hakemaan sydänkohtauksen saanutta miestä, tai ensiavussa ei olisi ketään auttamassa kuumeista vauvaa. Päiväkodissa ei olisi ketään töissä, ja hoivakodissa muistisairaat vanhukset olisivat oman onnensa nojassa ilman lääkkeitä. Koronapotilaat makaisivat sairaalassa ilman hoitajia ja synnytyksenkin voisi hoitaa kotona ilman ammattiapua.


Kuulostaa aika järkyttävältä, mutta fakta on nyt jo, että ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa koska meillä ei, perhana sentään, ole tarpeeksi hoitajia!


Alla olevasta Helsingin Sanomien tekemästä kaaviosta näkyy todellisuus:


työvoimapula, hoitajapula, sote, lähihoitajapula, sairaanhoitajapula, kaisawellness

Kutsumuksesta katumukseen?


Eikö ole aika selvää, että työhyvinvointi paranisi päivittämällä johtajuus 2020 -luvulle.


Ja hoitajat saattaisivat motivoitua pysymään alalla nostamalla palkat muiden Pohjoismaiden tasolle.


Saattaisipa jopa tyhjät opiskelupaikat täyttyä ja jokunen alalta jo pois siirtynyt tulla takaisinkin.


Toivon sydämestäni, että pystyn pitämään oman opiskelumotivaationi korkealla vallitsevassa tilanteessa. Palkintona siintää ammatti, jossa voin auttaa ihmisiä voimaan paremmin.


Saattaa toki olla, että tästäkin kutsumuksesta tulee ennemmin tai myöhemmin katumus jos arvostus hoitotyötä kohtaan ei ala näkymään korkeimpina palkkoina ja parempina työolosuhteina.


Sen näyttää aika.

 

Omistan tämän kirjoituksen kaikille teille entisille, nykyisille ja tuleville hoitajille.



#hoitajapula #byebyehoitoala #terveydenhoito #hoitoala #hoitoalankriisi #työvoimapula #lähihoitaja #sairaanhoitaja #sote #hoitajat



LÄHTEET


https://www.stat.fi/ www.mtvuutiset.fi

www.duunitori.fi

www.yle.fi

www.ttl.fi

ww.hs.fi




Recent Posts

See All